Esiintyjä

Tanssija

Anette Åkerlundin maisterikonsertissa 2018. Kuva Jorma Airola.

Tove Djupsjöbacka aloitti flamencotanssin opinnot vuonna 1995 ja on opiskellut Suomessa ja Espanjassa lukuisten eri opettajien johdolla. Jos pitää valita kolme tärkeätä vaikuttajaa hän nimeäisi ensimmäisen opettajansa Katja Lindroosin sekä espanjalaiset Rafaela Carrasco ja Manuel Reyes.

Soolotanssijana Tove on esiintynyt vakituisesti kokoonpanossa Camino Flamenco (ent. Décadas) vuodesta 2016, esiintyen laajasti ympäri Suomea. Soolotanssijana hän on myös vieraillut useaan otteeseen Brindamos Finlandia -klubilla, esiintynyt yhteispohjoismaisissa kokoonpanoissa Alma Flamenca (2008–2016) ja Flamenco Nórdico (2002–03) sekä mm. Helsingin Flamencoyhdistyksen Pro Peña -gaalassa (2015), Zakatin-yhtyeen kanssa (2001) ja Helsingin Flamencofestivaalin Suomalaisen flamencon illassa 2000. Vuosina 2001-03 Tove Djupsjöbacka toimi tanssijana Compañía Kaari Martin −ryhmässä. Flamencotanssijana hän on esiintynyt Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Taiwanissa.

Viime aikoina Tove Djupsjöbacka on pyrkinyt yhdistämään esiintyjyyden flamencotietoon ja -tutkimukseen, josta esimerkkinä Erika Alajärven kanssa tehty pienoisteos ”Mistä flamencossa oikein lauletaan?”, joka esitettiin Arte flamenco Helsinki -festivaalilla 2015 ja Tampereen Flamencoviikolla 2017. Hän pitää myös säännöllisesti johdantoluentoja Camino Flamencon esitysten yhteydessä, jolloin yleisö pääsee perehtymään flamencon saloihin ennen esitystä. Koreografioita Tove Djupsjöbacka on omien soolojen lisäksi laatinut teoksiin Aaltotila ja Camaroneo sekä yhdessä Kaari Martinin kanssa Compañía Kaari Martinin teokseen La Kalevala, jota ylistettiin arvosteluissa flamencon merkkipaaluna Suomessa.

Tunnelmia Camino Flamenco -kiertueelta 2016:

Marja Rautakorven kanssa keikalla Helsinki-Vantaan lentokentällä 2018.

Vakituisia yhteistyökumppaneja ovat olleet mm. tanssijat Marja Rautakorpi, Erika Alajärvi, Sari Pikkarainen ja Maija Lepistö, laulajat Ulla Mäkilä, Taija Robalta ja Anette Åkerlund sekä kitaristit Toni Jokiniitty, Juho Koskimies ja Otso Krunasta. Jossain vaiheessa Tove Djupsjöbacka on tehnyt yhteistyötä useimpien suomalaisten flamencotekijöiden kanssa. Pohjoismaisia yhteistyökumppaneja ovat olleet mm. tanssija Pia del Norte (Ruotsi), laulajat Pepita Rohde (Tanska) ja Thierry Boisdon (Tanska), kitaristit Emil Pernblad (Ruotsi), Poul Jacek Knudsen (Tanska) ja Robban Svärd (Ruotsi). Erikoislaatuisimpia kokemuksia oli esiintyminen taiwanilaisen pipa-luutunsoittaja Cheng Yufengin kanssa Taipeissa vuonna 2011.

Tove Djupsjöbacka on ollut tanssijana mukana seuraavissa teoksissa:
Dear F, työryhmä Toni Jokiniitty, Anu Silvennoinen, Tanja Tuurala, Anette Åkerlund. Anu Silvennoisen taiteellinen opinnäyte, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2016.
Kromosomi 47 Flamenco!, ohjaus Kari Heiskanen, koreografia Katja Lundén ja Anja Loikala, käsikirjoitus Kari Heiskanen, Katja Lundén ja Anja Loikala, musiikin suunnittelu Pedro Llamas ja Kati Vyyryläinen, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2007.
Almira (G.F. Händel), barokkiooppera, ohjaus ja koreografiat Anna Haaranen, musiikin johto Andrew Lawrence-King. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2006.
Ganivet, Kirjeitä Satumaasta, taiteellinen johtaja Ramón Maronier, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2006.
Aaltotila, koreografia Tove Djupsjöbacka, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2005 (klubi-ilta).
Camaronéo, koreografia Tove Djupsjöbacka ja Maija Lepistö, ensi-ilta Tampereen Varjoflamencoviikolla 2004.
Aquelarre flamenco, koreografia Maija Lepistö, ensi-ilta Helsingissä 2003.
La Kalevala, koreografia Tove Djupsjöbacka ja Kaari Martin, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2003.
Bernarda Alban talo, koreografia Katja Lundén ja Kaari Martin, ensi-ilta Helsingissä 2001.
Al aire, koreografia Katja Lindroos, ensi-ilta Helsingissä 1999.

Dear F 2016. Vas. Anette Åkerlund. Kuva Lauri Sario.

Muusikko

Kuva: Paula Partanen.

Alusta (eli v. 1995) asti Tove Djupsjöbacka on opiskellut sekä flamencotanssia että flamencomusiikkia:  cajonin soittoa, palmaksia ja flamencolaulua. Hän on esiintynyt flamencokentällä  palmerona, perkussionistina, viulistina, pianistina ja laulajana.

Erityisen aktiivisesti Tove Djupsjöbacka toimii palmerona, yhdistäen tanssijan ja palmeron roolit kokoonpanossa Camino Flamenco (ent. Décadas) vuodesta 2016, esiintyen laajasti ympäri Suomea. Hän tekee myös säännöllisesti yhteistyötä Brindamos Finlandia -klubin ja Maija Lepistön kanssa ja on esiintynyt yhteispohjoismaisissa kokoonpanoissa Alma Flamenca (2008–2016) ja Flamenco Nórdico (2002–03).

Tove Djupsjöbacka on myös toiminut muusikkona (palmas, cajón ja/tai viulu) monien koreografien teoksissa, mm. Erika Alajärvi: Gaia (2015), Marja Rautakorpi ja Riina Korhonen: Kuuran kosketus (2011), Marianna Verdecia: Contrastes (2006−07), Anne Riikola ja Milla Härmä: Jäähyväiset (2007).

Tärkeitä opettajia ovat olleet cajónin soitossa mm. Angel Sanchez ”Cepillo” ja Manuel Soler, palmaksissa David El Gamba, laulussa David Lagos, Miguel Poveda ja Rafael Jiménez ”Falo”. Tove Djupsjöbacka on myös toiminut espanjalaisten huippuopettajien (mm. Pablo Suárez, David Lagos ja Miguel Ortega) musiikkikurssien tulkkina ja assistenttina.

Tiesitkö…?

Tove on harvoja flamencotanssijoita, jotka kirjoittavat tanssin nuotille. Hän tekee niitä lähinnä itselleen, osana oppimisprosessia.

Tove oli yhtenä pohjoismaisista flamencotanssijoista mukana norjalaisen Bellali Austrian kokoamalla Kansainvälisen tanssin päivän videolla v. 2020:

Arvosteluja

”Tanssijana meitä ihastutti Tove Djupsjöbacka, jonka ihana, rytmillä ja tunnelmalla leikittelevä alegrias muistutti taas, mistä flamencossa onkaan kyse. ”
Minna Saalpo, blogi Minna en el mundo 19.12.2015 (Flamenco Nórdico)

”Konsertin tuottaja Anette Åkerlund esitteli tummankarheaa flamencolauluaan, jonka aateloivat ytimiin osuneella tanssillaan Tove Djupsjöbacka ja Sari Pikkarainen. ”
Mari Koppinen, Helsingin Sanomat 18.9.2013 (Loolo dzii – Mustalaismusiikin ilta)

” Tove Djupsjöbackan cajón oli täsmällinen pohja, jolle bändi pystyi rakentamaan. Sielukas viulu tientoksessa oli tällä kertaa kuitenkin Toven soittimista ykkönen. ”
Letra 3/ 2007

”Djupsjöbackan tanssi on täsmällistä ja musikaalista, yhdistettynä uskottavaan tulkintaan. Sen, minkä hän linjoissa häviää, sen hän voittaa ajoituksessa ja flamencon liikekielen ja tunteen sisäistämisessä. – – Koreografia itsessään oli sisältörikasta ilman turhaa tyhjäkäyntiä. Liikkeissä oli vaihtelevuutta ja kiinnostavuutta ja ne ilmaisivat musiikkia hyvin. ”
Terhi Ketolainen, Letra 1/2005 (Aaltotila, Helsingin Flamencofestivaali)

” Tove Djupsjöbackalla on lämmin, mutta kipakka asenne ja persoonallinen ilmaisu, joka ei lainaa keneltäkään. Mieleeni jäi sevillanas, jossa hän poistui lavalta niin polleasti, että iholla kävi kylmä. ”
Ailin Bayaz, Letra 3/2004. (Camaronéo, Tampereen Flamencoviikko)

”Koreografian luojattaret Kaari Martin ja Tove Djupsjöbacka olivat kutoneet rikasta ja mielenkiintoista liikekieltä, jonka koko tanssiryhmä näyttää hyvin omaksuneen. Ryhmä on tasainen, teknisesti varmaotteinen ja ilmaisullisesti oivaltava. ”
Terhi Ketolainen, Letra 1/2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Som ett ambitiöst och helgjutet konstnärligt projekt är La Kalevala däremot en milstolpe för flamencon i Finland med sin tydligt framträdande professionalism och ytterligare en fräsch nytolkning av mytologin. – – För mig var det dock det högst dramatiska och mångsidiga dans- och rörelsespråket i sig i Kaari Martins och Tove Djupsjöbackas utsökta koreografi som blev den främsta attraktionen. – – I den andra delen blir karismatiska Tove Djupsjöbacka som Pohjan neito och elastiska Kaari Martin som Louhi alldeles speciella blickfång. ”
Jan-Peter Kaiku, Hufvudstadsbladet, 3.3.2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Tove Djupsjöbacka on herkullisen itsetietoinen mahtinaisen tyttärenä valkoisessa, koreassa hääpuvussaan. Hän on myös tehnyt hyvä työtä koreografina Martinin rinnalla. ”
Auli Räsänen, Helsingin Sanomat, 3.3.2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Oman maininnan ansaitsevat esityksessä myös Tove Djupsjöbackan palmakset, jotka olivat nopeimmissakin takapotkuissa käsittämättömän täsmällisiä. – – Tanssillisesti illan mielenkiintoisinta antia oli varmaankin Toven persoonallinen alegrias. – – Minua tämä persoonallinen tyyli miellyttää, sillä Toven tanssi on loogista ja pysyy koko ajan koossa. ”
Sampsa Peltonen, Letra 3/2001. (Zakatin, Tampereen flamencoviikko)

”Toven tarantossa intensiivinen tunnelma säilyi rikkomattomana alusta loppuun. Toven tanssin laaja tunneskaala on vaikuttava. Hän antaa rohkeasti tilaa myös täydelliselle pysähdykselle ja käyttää musiikkia luontevasti. Myös vaarallinen tunnelmavaihdos eli siirtyminen tarantosta tangokseen onnistui täydellisesti. ”
Irja Kajander, Letra 3/2000. (Taranto, Tampereen flamencoviikko)