Tanssija

Aloitin flamencotanssin opinnot vuonna 1995.Olen opiskellut Suomessa ja Espanjassa lukuisten eri opettajien johdolla. Jos pitää valita kolme tärkeätä vaikuttajaa, sanoisin:  ensimmäinen opettajani Katja Lindroos sekä Rafaela Carrasco ja Manuel Reyes.

Soolotanssijana olen esiintynyt vakituisesti kokoonpanossa Camino Flamenco (ent. Décadas) vuodesta 2016, esiintyen laajasti ympäri Suomea. Soolotanssijana olen myös vieraillut useaan otteeseen Brindamos Finlandia -klubilla, esiintynyt yhteispohjoismaisissa kokoonpanoissa Alma Flamenca (2008–2016) ja Flamenco Nórdico (2002–03) sekä esiintynyt mm. Helsingin Flamencoyhdistyksen Pro Peña -gaalassa (2015), Zakatin-yhtyeen kanssa (2001), Helsingin Flamencofestivaalin Suomalaisen flamencon illassa 2000, Tampereen Flamencoviikon Kotimaisissa illoissa 2000 ja 2001. Vuosina 2001-03 toimin tanssijana Compañía Kaari Martin −ryhmässä. Olen esiintynyt tanssijana Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Viime aikoina olen pyrkinyt yhdistämään käytännön taiteilijuuden flamencotietoon ja tutkimukseen, josta esimerkkinä Erika Alajärven kanssa tehty pienoisteos ”Mistä flamencossa oikein lauletaan?”, joka on esitetty Arte flamenco Helsinki -festivaalilla 2015 ja Tampereen Flamencoviikolla 2017. Pidän myös säännöllisesti johdantoluentoja Camino Flamencon esitysten yhteydessä. Koreografioita olen omien soolojen lisäksi laatinut teoksiin Aaltotila, Camaroneo ja La Kalevala (lisää alla).

Tunnelmia Camino Flamenco -kiertueelta 2016:

Vakituisia yhteistyökumppanejani ovat olleet mm. tanssijat Marja Rautakorpi, Erika Alajärvi, Sari Pikkarainen ja Maija Lepistö, laulajat Ulla Mäkilä, Taija Robalta ja Anette Åkerlund sekä kitaristit Toni Jokiniitty ja Otso Krunasta. Useimpien suomalaisten flamencotekijöiden kanssa olen tehnyt jossain vaiheessa yhteistyötä. Pohjoismaisia yhteistyökumppaneja ovat olleet mm. tanssija Pia del Norte (Ruotsi), laulajat Pepita Rohde (Tanska) ja Thierry Boisdon (Tanska), kitaristit Emil Pernblad (Ruotsi), Poul Jacek Knudsen (Tanska) ja Robban Svärd (Ruotsi). Erikoislaatuisimpia kokemuksia on esiintyminen taiwanilaisen pipa-luutunsoittaja Cheng Yufengin kanssa Taipeissa vuonna 2011.

Olen ollut tanssijana mukana seuraavissa teoksissa:
• Dear F, työryhmä Toni Jokiniitty, Anu Silvennoinen, Tanja Tuurala, Anette Åkerlund. Anu Silvennoisen taiteellinen opinnäyte, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2016.
• Kromosomi 47 Flamenco!, ohjaus Kari Heiskanen, koreografia Katja Lundén ja Anja Loikala, käsikirjoitus Kari Heiskanen, Katja Lundén ja Anja Loikala, musiikin suunnittelu Pedro Llamas ja Kati Vyyryläinen, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2007.
• Almira (G.F. Händel), barokkiooppera, ohjaus ja koreografiat Anna Haaranen, musiikin johto Andrew Lawrence-King. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia 2006.
• Ganivet, Kirjeitä Satumaasta, taiteellinen johtaja Ramón Maronier, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2006.
• Aaltotila, koreografia Tove Djupsjöbacka, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2005 (klubi-ilta).
• Camaronéo, koreografia Tove Djupsjöbacka ja Maija Lepistö, ensi-ilta Tampereen Varjoflamencoviikolla 2004.
• Aquelarre flamenco, koreografia Maija Lepistö, ensi-ilta Helsingissä 2003.
• La Kalevala, koreografia Tove Djupsjöbacka ja Kaari Martin, ensi-ilta Helsingin Flamencofestivaalilla 2003.
• Bernarda Alban talo, koreografia Katja Lundén ja Kaari Martin, ensi-ilta Helsingissä 2001.
• Al aire, koreografia Katja Lindroos, ensi-ilta Helsingissä 1999.

Muusikko

Alusta (eli v. 1995) asti olen opiskellut sekä flamencotanssia että flamencomusiikkia:  cajonin soittoa, palmaksia ja flamencolaulua. Olen esiintynyt flamencokentällä  palmerona, perkussionistina, viulistina, pianistina ja laulajana.

Erityisen aktiivisesti toimin palmerona, yhdistän tanssijan ja palmeron roolit omassa kokoonpanossani Camino Flamenco (ent. Décadas) vuodesta 2016, esiintyen laajasti ympäri Suomea. Teen myös säännöllisesti yhteistyötä Brindamos Finlandia -klubin ja Maija Lepistön kanssa ja olen esiintynyt yhteispohjoismaisissa kokoonpanoissa Alma Flamenca (2008–2016) ja Flamenco Nórdico (2002–03).

Olen myös toiminut muusikkona monien koreografien teoksissa, mm. Erika Alajärvi: Gaia (2015),  Marja Rautakorpi ja Riina Korhonen: Kuuran kosketus (2011), Marianna Verdecia: Contrastes (2006−07), Anne Riikola ja Milla Härmä: Jäähyväiset (2007).

Tärkeitä opettajia ovat olleet cajónin soitossa mm. Angel Sanchez ”Cepillo” ja Manuel Soler, palmaksissa David El Gamba, laulussa David Lagos, Miguel Poveda ja Rafael Jiménez ”Falo”. Olen myös toiminut espanjalaisten huippuopettajien (mm. Pablo Suárez, David Lagos ja Miguel Ortega) musiikkikurssien tulkkina ja assistenttina.

Tiesitkö…?

Olen niitä harvoja flamencotanssijoita, jotka kirjoittavat tanssin nuotille. Teen niitä lähinnä itselleni, osana oppimisprosessia. Välillä syvennän myös lauluosaamistani transkription kautta.

Tove on yksi pohjoismaisista flamencotanssijoista norjalaisen Bellali Austrian kokoamalla Kansainvälisen tanssin päivän videolla v. 2020:

Arvosteluja

”Tanssijana meitä ihastutti Tove Djupsjöbacka, jonka ihana, rytmillä ja tunnelmalla leikittelevä alegrias muistutti taas, mistä flamencossa onkaan kyse. ”
Minna Saalpo, blogi Minna en el mundo 19.12.2015 (Flamenco Nórdico)

”Konsertin tuottaja Anette Åkerlund esitteli tummankarheaa flamencolauluaan, jonka aateloivat ytimiin osuneella tanssillaan Tove Djupsjöbacka ja Sari Pikkarainen. ”
Mari Koppinen, Helsingin Sanomat 18.9.2013 (Loolo dzii – Mustalaismusiikin ilta)

” Tove Djupsjöbackan cajón oli täsmällinen pohja, jolle bändi pystyi rakentamaan. Sielukas viulu tientoksessa oli tällä kertaa kuitenkin Toven soittimista ykkönen. ”
Letra 3/ 2007

”Djupsjöbackan tanssi on täsmällistä ja musikaalista, yhdistettynä uskottavaan tulkintaan. Sen, minkä hän linjoissa häviää, sen hän voittaa ajoituksessa ja flamencon liikekielen ja tunteen sisäistämisessä. – – Koreografia itsessään oli sisältörikasta ilman turhaa tyhjäkäyntiä. Liikkeissä oli vaihtelevuutta ja kiinnostavuutta ja ne ilmaisivat musiikkia hyvin. ”
Terhi Ketolainen, Letra 1/2005 (Aaltotila, Helsingin Flamencofestivaali)

” Tove Djupsjöbackalla on lämmin, mutta kipakka asenne ja persoonallinen ilmaisu, joka ei lainaa keneltäkään. Mieleeni jäi sevillanas, jossa hän poistui lavalta niin polleasti, että iholla kävi kylmä. ”
Ailin Bayaz, Letra 3/2004. (Camaroneo, Tampereen Flamencoviikko)

”Koreografian luojattaret Kaari Martin ja Tove Djupsjöbacka olivat kutoneet rikasta ja mielenkiintoista liikekieltä, jonka koko tanssiryhmä näyttää hyvin omaksuneen. Ryhmä on tasainen, teknisesti varmaotteinen ja ilmaisullisesti oivaltava. ”
Terhi Ketolainen, Letra 1/2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Som ett ambitiöst och helgjutet konstnärligt projekt är La Kalevala däremot en milstolpe för flamencon i Finland med sin tydligt framträdande professionalism och ytterligare en fräsch nytolkning av mytologin. – – För mig var det dock det högst dramatiska och mångsidiga dans- och rörelsespråket i sig i Kaari Martins och Tove Djupsjöbackas utsökta koreografi som blev den främsta attraktionen. – – I den andra delen blir karismatiska Tove Djupsjöbacka som Pohjan neito och elastiska Kaari Martin som Louhi alldeles speciella blickfång. ”
Jan-Peter Kaiku, Hufvudstadsbladet, 3.3.2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Tove Djupsjöbacka on herkullisen itsetietoinen mahtinaisen tyttärenä valkoisessa, koreassa hääpuvussaan. Hän on myös tehnyt hyvä työtä koreografina Martinin rinnalla. ”
Auli Räsänen, Helsingin Sanomat, 3.3.2003. (La Kalevala, Helsingin Flamencofestivaali)

”Lauantai-illan esityksessä Sanna Salmenkallion tilalla viulua soitti Tove Djupsjöbacka. Ei olisi uskonut, ettei kyseessä ollut Aguan varsinainen viulisti, sen verran varmaotteisesti, maukkaasti ja kokonaisuuteen istuen soi Toven viulu. ”
Terhi Ketolainen, Letra 4/2001. (Agua in concert, Kanneltalo)

”Tove Djupsjöbacka tekee keskeisen roolinsa Angustiaksena, Pepe el Romanolle kihlattuna vanhimpana tyttärenä, sympaattisesti mutta rooliin sopimalla vaatimattomuudella.”
Terhi Ketolainen, Letra 4/2001. (Bernarda Alban talo, Kanneltalo)

”Oman maininnan ansaitsevat esityksessä myös Tove Djupsjöbackan palmakset, jotka olivat nopeimmissakin takapotkuissa käsittämättömän täsmällisiä. – – Tanssillisesti illan mielenkiintoisinta antia oli varmaankin Toven persoonallinen alegrias. – – Minua tämä persoonallinen tyyli miellyttää, sillä Toven tanssi on loogista ja pysyy koko ajan koossa. ”
Sampsa Peltonen, Letra 3/2001. (Zakatin, Tampereen flamencoviikko)

”Toven tarantossa intensiivinen tunnelma säilyi rikkomattomana alusta loppuun. Toven tanssin laaja tunneskaala on vaikuttava. Hän antaa rohkeasti tilaa myös täydelliselle pysähdykselle ja käyttää musiikkia luontevasti. Myös vaarallinen tunnelmavaihdos eli siirtyminen tarantosta tangokseen onnistui täydellisesti. ”
Irja Kajander, Letra 3/2000. (Taranto, Tampereen flamencoviikko)